Oma geenipankkitietokanta sukutiedoista ja yksilöistä on tärkeä osa säilyttämistyötä

Yksittäisten yksilöiden kartoitus ja kirjaus on ollut pian käynnissä kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta tietokannassa on taustatietoja vielä pidemmältä ajanjaksolta. Rekisteritietoja ylläpitää Föreningen Ålandsfåret r.f:n tietokantavastaava. Tietokannan perustana ovat tiedot, jotka säilytystyön aloittaneella Sven-Olof Erikssonilla, oli ensimmäisistä yhteen kootuista yksilöistä. Tämän jälkeen on jatkuvasti kerätty ja seurattu karitsointitietoja ja muita tietoja katraista. Jonkin verran tietoja eläinten väreistä ja villatyypeistä on myös saatu kerättyä. Tietokantaa on kehitetty käsinkirjoitetuista sukutiedoista 1995 tehdyn Works-rekisterin kautta myöhempään Access-tietokantaan jonka Ahvenanmaan maakuntahallitus kehitti Föreningen Ålandsfåret r.f:n toivomuksesta. Access-pohjainen tietokanta otettiin käyttöön vuonna 2005 ja sitä kehitettiin edelleen useammalla tavalla sen jälkeen.

Eläinlistauksia ja sukutodistuksia tulostetaan ja lähetetään kasvattajille tarpeen vaatiessa ja aina kun katraan tiedot on päivitetty. Kaikki myydyt eläimet saavat sukutodistuksen tietokannasta tietokantavastaavan kautta. Föreningen Ålandsfåret r.f. on aloittanut yhteistyön Nettikatraan kanssa muun jalostusindeksoinnin osalta, jotta sitä kautta voidaan saada lisää raportteja ja alustaa jalostustyölle. Yhdistyksellä on kokemusta ja taitoa käyttää näitä välineitä rodun hyväksi. Toivottavasti kaikki olemassa olevat ahvenanmaanlampaat saadaan jatkossa syötettyä Nettikatraan kautta tietokantaan.

Tietokannassa on tietoja kaikista tunnetuista yksilöistä, sekä historiallisista että nykyään elävistä, informaatiota ahvenanmaanlampaita kasvattavista katraista sekä tietoa sarvellisuudesta, väreistä, villan laadusta sekä teurastietoja siinä määrin kuin tilat ovat niitä ilmoittaneet. Uusia eläimiä ei hyväksytä tietokantaan, jos niillä ei ole ahvenanmaanlammasrekisterin sukutodistusta tai jos niiden taustaa ei voi seurata taaksepäin alun perin rodun pohjana olleisiin yksilöihin. Tämän lisäksi pitää löytyä vähintään neljä sukupolvea puhdasrotuisia yksilöitä taaksepäin ennen kuin eläin voidaan merkitä puhdasrotuisena rekisteriin. Risteytyseläimet merkitään erikseen koodeilla joista näkyy, että kyseessä on risteytys ja myös minkä asteen risteytys. Yhdistys toimii aktiivisesti tietojen keräämiseksi myös niiltä, jotka eivät pidä eläimiä tuotantotarkoituksessa, jotta voitaisiin varmistaa hyvä sukujen seuranta ja oikeat taustatiedot.

Yhdistyksen tietokantavastaava voi käyttöluvan omistajilta saatuaan, noutaa ja lähettää ahvenanmaanlammaskatraiden tietoja. Tilat voivat myös itse käyttää Nettikatrasta, jolloin tilalta lunastetaan maksu ohjelman käytöstä. Jos sen sijaan annetaan ahvenanmaanlammasyhdistyksen tietokantavastaavan hoitaa tilan tiedoista ja todistuksista lisäkustannuksia saatetaan veloittaa.